Rasvaa tarvitaan tärkeiden vitamiinien imeytymiseen, soluseinien rakennusaineeksi ja eimistön tärkeiden aineenvaihdutatapahtumien ohjaamiseen.
Pehmeä ja kova rasva
Rasvahapot, jotka ovat rasvan rakennusaineita, eroavat toisistaan rakenteeltaan. Toiset rasvat ovat pehmeitä ja toiset kovia. Siksi niillä myös on erilaiset vaikutukset terveyteen. Elimistö osaa valmistaa osan tarvitsemistaan rasvahapoista, mutta osaa ei ja siksi ne on saatava ruoasta.
Rasvojen vaikutukset terveyteen näkyvät usein vasta vuosien käytön jälkeen. Kannattaa siis katsoa tulevaisuuteen ja harkita, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä rasvoja syö.
Pehmeä rasva
Ruoan rasvasta vähintään 2/3 pitäisi olla hyvää pehmeää rasvaa. Pehmeät rasvat ovat tyydyttymättömiä rasvoja, jotka jaetaan kertatyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin.
Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja on runsaasti esimerkiksi
kasviöljyissä, kuten rypsi- ja oliiviöljyissä
pähkinöissä ja manteleissa
avokadossa
Becel-margariinissa, -kasvirasvalevitteissä ja -ruoanvalmistusrasvoissa
Monityydyttymättömiä rasvahappoja on runsaasti esimerkiksi
rasvaisessa kalassa, kuten lohessa, silakassa ja makrillissa
kasviöljyissä, kuten rypsi-, auringonkukka- ja pellavansiemenöljyissä
Becel-margariinissa, -kasvirasvalevitteissä ja -ruoanvalmistusrasvoissa
Kova rasva
Elimistön ei tarvitse saada ruoasta kovaa rasvaa, koska se osaa valmistaa sitä itsekin. Kovaa rasvaa ovat tyydyttyneet ja transrasvat. Liian runsas kovien rasvojen saanti on yksi merkittävimmistä liian korkeiden kolesteroliarvojen syistä.
Tyydyttyneitä rasvahappoja on esimerkiksi
voissa
kookosöljyssä
rasvaisessa lihassa, makkaroissa
juustossa
täysmaidossa
runsasrasvaisessa kermassa
muissa runsasrasvaisissa maitotuotteissa
Trans-rasvahappoja on esimerkiksi
leivonnaisissa ja kekseissä, joilla on pitkä säilyvyysaika
uppopaistetuissa grilliruoissa.